Tarinamme on siis edennyt jo lauantaihin, joka oli orientaatioviikon viimeinen päivä ja koostui Liverpoolin matkasta ja muutosta. Liverpool on aivan Chesterin luoteispuolella ja Manchester koillispuolella, joten täältä on helppo päästä isompiinkin ympyröihin. Aamulla siis aamupalan jälkeen tuutorit opastivat meidät juna-asemalle ja olimme jo kymmenen jälkeen matkalla kohti Maksa-allasta. Kaupunkien välillä ei ole hirveästi matkaa, mutta juna pysähtyi noin kymmenelle asemalle siinä välillä, joten kokonaisuudessaan yksi suunta kesti noin 45 minuuttia. Ei sinänsä paha. Edestakainen hinta ilman opiskelija-alennusta taisi olla 4,70£. Sekin varsin maksettava hinta, kun vertaa Suomen hintoihin ja VR:n luotettavuuteen.
Liverpoolin keskusta oli melkoisen iso ja siellä oli valtavan paljon ihmisiä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpötila oli reilusti kahdenkymmenen lämpimämmällä puolella, joten kaikki olivat selvästikin lähteneet liikkeelle. Meidän porukalla ei ollut oikein selvää agendaa päivälle, joten haahuiltiin vaan kaupoissa ja käytiin pubissa syömässä. Viimepäivien aktiviteetit olivat kuitenkin vaatineet veronsa, joten tuolloin ei enää oikein jaksanut keskittyä ja kiinnostua mistään, joten lähdimme jo neljän maissa takaisin. Liverpoolissa tulee kuitenkin varmasti käytyä useammankin kerran tässä vuoden aikana. Haluan ainakin ajan kanssa kiertää pari museota ja katedraalia.
Yliopistolla oli illalla sitten muuttohässäkkä. Sekin oli hieman huonosti organisoitu yllätys yllätys, mutta loppujen lopuksi kaikki saivat avaimet oikeisiin asuntoihin ja pääsivät muuttamaan. Meidät kauempana asuvat vielä oikein ystävällisesti kuskattiin tavaroinemme yliopiston pikkubussilla kotiovelle saakka. Asun siis nyt Powys Court -nimisessä asuntolassa noin vartin kävelymatkan päässä pääkampuksesta, kaupungin muurin vieressä sen sisäpuolella, melkeimpä aivan keskustassa. Ja pidän tästä kämpästä aivan valtavan paljon. Kaikki on niin lähellä, mutta tänne ei siltikään kuulu hirveästi liikenteen melua, ainakaan jos ikkunat pitää kiinni. Harmi vaan, että täällä on niin lämmin, että niitä on melkeimpä pakko pitää auki. En olisi ikinä pystynyt uskomaan, että brittiasunnossa voi olla näin kuuma! Mutta en valita. Mieluummin hipsin alusvaatteisillani, kun pukeudun villakerrastoon öisin.
Parasta tässä asunnossa on, että langaton Internet-yhteys toimii moitteitta. Tuolla väliaikaisessa majoituksessa se toimi kaksi minuuttia illassa, joten pääni olisi hajonnut, jos siellä olisi pitänyt kärvistellä joka ilta pöydän kulmaa järsien. Lisäksi täällä on iso keittiö, jossa on ihan ikioma pyykinpesukone, joka toimii ilmaiseksi. Ei siis tarvitse raahata pyykkejä minnekään pyykkitupaan ja maksaa siitä. Wuhuu! Vessa on hieman vetoisa, mutta toimii ja suihkun katossa on ilmeisesti hometta, mutta jospa se ei olisi kuolemaksi. Minun pienessä huonessa on sänky, kirjoituspöytä, kaappi, hyllyjä ja pesuallas, joka ei vedä. Pitänee ostaa jotain viemärin aukaisijaa, ja jos se ei auta, niin ilmoittaa huoltomiehille. Ne kuulema käyvät hyvin tehokkaasti korjaamassa kaiken. Pointsit siitä. Mutta kaiken kaikiaan elän tässä varsin onnellisena. Varsinkin nyt, kun olen saanut pari julistetta seinille ja tavarat paikoilleen. Sänkyyn kun saan vielä petarin, niin bueno.
Mutta takaisin lauantain tapahtumiin. Illalla suuntasimme kaupungille juhlimisen merkeissä. Menimme klubille. Taisin olla nimeltään joku Havanna tai vastaava. Ihan mielenkiintoinen paikka. Luolamainen. Ahdas. Kuuma. Täynnä ihmisiä. Musiikki reggae/hiphop/rap -linjalla ja aivan liian kovalla. Ei sitä kovin kauan jaksanut. Muutaman ihmisen voimin siis suuntasimme pubin kautta nukkumaan jo ennen yhtä.
Ja näin päättyi meidän kansainvälisen porukan orientaatio. Sunnuntaina brittifuksit muuttivat asuntoloihin ja alkoi Freshers' Week eli minun suomennokseni mukaan fuksiaisviikko. Siitä lisää seuraavalla kerralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti