University of Chester

Ajattelinpa tässä aikani kuluksi kertoa hieman Chesterin yliopistosta, kun en nyt parempaakaan tekemistä keksi. Taustatietoja olen poiminut lähinnä yliopiston nettisivuilta ja Wikipediasta. Briteissähän on hyvin epätasalaatuinen yliopisto (ja yleisestikin koko koulutus)-järjestelmä. Toisaalta täällä on maailman vanhimpia, arvostetuimpia  ja laadukkaimpia yliopistoja, kuten juuri Cambridge ja Oxford, mutta toisaalta niiden kehnompien yliopistojen papereilla voi suoraan sanottuna pyyhkiä pyllynsä vessareissun jälkeen. Tällä hetkellä Chesterin sijoitus league tables -rankingissa on 78/123. (Toisaalta Guardianin rankingissa se oli 46/119, nämä kun eivät ole mitään ehdottomia totuuksia). Ei tämä siis mikään sivistyksen kehto ole, mutta mieluummin laskisin Chesterin yliopiston keskiverroksi kuin huonoksi, ja ymmärtääkseni Chester on parantanut sijoitustaan viime vuosina.

Vertailukohdaksi voi tarjota koko maailman yliopistojen rankingia, jossa nuo samat yliopistot ovat siellä kärkipäässä, mutta Chesterin yliopisto ei ole päässyt edes koko 3000 yliopiston vertailuun mukaan. Ihan ylpeänä voin vastaantulijoille kyllä kertoa opiskelevani Jyväskylän yliopistossa, koska se on peräti sijalla 299. Kasvatustieteissä melkein maailman parhaimmistoa sijoituksella 51-100. Tuon perusteella minulla olisi varsin hyvät lähtökohdat valmistua maailman parhaaksi opettajaksi vielä joku päivä.

Chesterin yliopiston puollustukseksi voi kuitenkin sanoa, että se on hyvin nuori yliopisto. Yliopistostatuksen se sai  vasta vuonna 2005, vaikka historiaa sillä on oikeastaan jo vuodesta 1839. Itse asiassa se on yksi maan vanhimpia korkeamman koulutuksen keskuksia ollen ensimmäinen tarkoituksella rakennettu teacher training college eli eräänlainen opettajainkoulutuslaitos. Vuonna 1963 nimi vaihtui muotoon Chester College of Education ja vuosikymmen myöhemmin opetustarjontaa laajenneettiin kasvatustieteiden ulkopuolellekin. Vuodesta 1974 vuoteen 2005 laitos kulki nimillä Chester College of Higher Education ja University College Chester. Kehitys on ollut massiivista 1990-luvulta lähtien, erityisesti 2000-luvulla, jolloin Chester sai virallisesti yliopistostatuksen.

Opiskelijoita on reilu 15 000, joista selvä enemmistö on kandintutkintoa suorittamassa, kun se maisteri ei ole mikään välttämättömyys. Suurin osa opiskelijoista on brittejä ja vain 6% opiskelijoista tulee Euroopan ulkopuolelta. Muutenkin kansainvälisestä porukasta suurin osa taitaa olla vaihtareita, vaikka kyllä tänne tulee nuoria ympäri maailman ihan tutkintoakin suorittamaan.

Yliopistolla on viisi kampusta: pääkampus, Riverside, Kingsway, Warrington ja Thornton, joka on vasta valmistumassa ensi syksyksi. Minulla ei ole henkilökohtaisesti kokemusta kuin vain pääkampuksesta, joka on se kaikkein oleellisin. Kampusalue on tosiaan oikein sievä ja kompakti. Ja tasainen (Nimimerkillä: Ylistön rinne on niin syvältä). Kampusalueelta löytyy vähän kaikkea luentosaleista, kirjastosta ja asuntoloista kuntosaliin, uimahalliin, baariin, ravintolaan ja kahviloihin.

Päärakennus Binks

Kirjasto

Kirjasto oli erittäin tyhjä pääsiäislomalla

Yliopiston kuljetuskalustoa

Student's Union Bar - CH1

Student's Union

3G-kenttä, jolla meidän treenitkin aina pidetään

White's -ravintola

Oppilasasuntoloita

Kampuksen kappeli

Tiedekuntia on seitsemän ja täällä voi todellakin opiskella vaikka sun mitä jännää, jota meillä ei Suomessa ole edes opetustarjonnassa. Tässä on kattava listaus Chesterissä opetettavista kanditutkinnoista. Itse koen saaneeni ihan todella hyvää opetusta omilla kurseillani ja kurssitoverit ovat suurimmilta osin ihan fiksuja. Okei, yksi ei tiennyt kuka on Stalin, eikä osalla englannin opiskelijoista ole hajuakaan, mitä ovat sanaluokat, mutta ei pidä takertua yksityiskohtiin! Varsinkin nuo Amerikan historian kurssin ihmiset ovat suorastaan hämmentävän fiksuja ja tietoisia maailman asioista. Viimeisellä tunnilla keskusteltiin syvällisiä ja nämä oikeasti esittivät todella eksaktia ja aiheellista pohdintaa. Minä taas olin ihan huuli pyöreänä, että empäs olisikaan osannut ajatella noin omilla aivoillani. Toisaalta taas olen kuullut, että esimerkiksi lastentarhaopettajien kursseilla nämä brittiopiskelijat ovat täysiä ameeboja, jotka eivät pysty edes luokan eteen menemään ja pitämään esitelmää. Käsittämätöntä.

Henkilökohtaisesti mielestäni parasta tässä yliopistossa on ehdottomasti nämä klubit ja societyt. Olen niitä jo niin paljon blogissa hehkuttanut, että en enää toista itseäni, mutta minua oikeasti harmittaa, että meillä ei ole Suomessa mitään vastaavaa. Tai no, onhan JYYllä jotain harrastekerhoja, mutta anteeksi, jos jokin luomuruokapiiri tai puutarhakerho eivät oikein sytytä. Eivät ne ole mikään rugby-joukkue. Kuka minun kanssa tanssii syksyllä Cha Cha Slidea socialeissa Jyväskylässä? Tuskin kukaan, kun ei Suomessa edes ole mitään socialeita! Voi nyyh.

Jos totta puhutaan, niin olisin minä voinut jäädä tänne pidemmäksikin ajaksi kuin vain yhdeksi vaihtovuodeksi.